Lapsi tai nuori voi toisinaan kokea ahdistuksen tunnetta, mikä on ihan tavallista. Joskus ahdistus kuitenkin voimistuu liialliseksi, hallitsemattomaksi ja pitkäkestoiseksi, jolloin se alkaa haitata päivittäistä elämää ja saa esimerkiksi välttelemään erilaisia tilanteita. Tällöin kyseessä voi olla lääketieteellisestikin diagnosoitava yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Lue alta miten ahdistuksen tunnetta voi lieventää.
Kuntoutusta saavalla koululaisella on monenlaisia tarpeita erityiseen tukeen: Toimimisen, liikkumisen, kommunikoinnin, tarkkaavuuden, keskittymisen ja oppimisen tueksi voidaan tarvita apuvälineitä tai erilaisia terapioita sekä erityistä tukea koulusta. Kuntoutuksen määrät sekä toteutustavat määritellään julkisen terveydenhuollon laatimassa kuntoutussuunnitelmassa, jota terapeutit toteuttavat. Kuntoutus on lapsen lakisääteinen oikeus. Tässä blogissa tarkastellaan yhteistyön tuomia hyötyjä lapsen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Fysioterapia saattaa joidenkin lasten kohdalla kestää useita vuosia ja lapsen kasvaessa, voi jossakin ikävaiheessa oman erilaisuuden hyväksyminen olla vaikeaa. Nuori voi alkaa pohtimaan sairauttaan tai vammaansa eri tavoin kuin pienenä lapsena, jolloin positiivisen kehosuhteen muodostaminen voi olla vaikeaa. Tästä syystä positiivinen kehonkuva ja kehosuhde ovat merkittäviä huomioitavia asioita fysioterapiassa.
Luistelu tuo ihanaa vauhdin hurmaa ja on tehokasta liikuntaa! Luistelun oppiminen on myös fysioterapiassa monen lapsen oma tavoite.Lue fysioterapeutin vinkit luistelun opettelun tueksi. Tässä muutama vinkki luistelun opetteluun:❄️ Kypärä ja nilkkaa tukevat luistimet ❄️ Harjoitelkaa yhdessä kaatumista ja seisomaan nousua jäällä luistinten kanssa. ❄️ Tasapainoa voi etsiä nostamalla kädet sivuille ❄️ Jäällä voi kävellä kuin ankka jalkaterät hieman ulospäin (samalla lapsi oppii oikean potkuasennon) ❄️ Kun lapsi rohkaistuu niin vauhti lisääntyy yleensä itsestään, mutta liukumista kahdella ja yhdellä jalalla voi harjoitella. ❄️ Älä tue lasta selän takaa kainaloista, sillä silloin lapsi oppii nojaamaan sinuun eikä luota jalkoihinsa. ❄️ Tue vain yhdestä kädestä tai mikäli tarpeen lisätä tukea niin laita toinen kätesi lapsen saman puolen kainaloon. ❄️ Muistakaa hauskanpito ja rento asenne opetteluun! ❤️ Luistavaa talvea!
Activuksen palvelutarjonta laajenee ja uutena palveluna on neuropsykiatrinen valmennus. Valmentajana toimii Liisa-Maija Unhola, jonka ajatuksiin pääsette tutustumaan tarkemmin tässä blogissa.
3. jaksolla teemana olivat kehonkuva ja syömishäiriöt. Jaksolla käsiteltiin kehonkuvanhäiriintymistä ja tutkimista sekä sitä, miten kehollista identiteettiä voidaan tukea fysioterapiassa.Jaksolla käytiin läpi syömishäiriöitä, syömishäiriöisen asiakkaan kohtaamista ja kokeilimmekäytännössä paljon erilaisia harjoituksia mitä asiakkaiden kanssa voi tehdä. Teimme paljonkokemuksellista työskentelyä liittyen mm. häpeän kokemuksesta itsemyötätuntoon.Elämän aikana kehosuhteen kanssa voi tulla ongelmia ja kehonkuva voi häiriintyä, jolloin omakeho voi herättää monenlaisia tuntemuksia. Oma keho ei olekaan samanlainen kuin aikaisemminja uuden suhteen luominen voi olla hyvin rankkaa.Activuksessa käy asiakkaina lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet kohtaamaan oman kehonsahaavoittuvuuden ja joutuvat luomaan uuden suhteen kehoonsa. Monesti voi olla, että itseäverrataan ikätovereihin. Kehosuhde ja kehonkuva ovat siis yksi hyvin tärkeä osa-alue työssämme.Kun tutustuin aiheeseen lisää, löysin todella paljon mielenkiintoisia ja hyviä kirjoja. Kehonhyvinvoinnin yhteydessä puhutaan usein ”perusasioista” – liikunnasta, ravinnosta ja unesta."Kotona kehossa"- kirjassa kirjoittajat muistuttavat, että sisäiseen kokemusmaailmaan, kehoonliittyviin ja siellä ilmeneviin tunteisiin sekä kaikenlaisiin elämänkokemuksiin olisi yhtä tärkeääkiinnittää huomiota. Kirjassa nostetaan esiin sisäinen puhe eli se, mitä ajattelemme itsestämme jamiten puhumme sisäisesti itsellemme ja sen vaikutuksesta hyvinvointiimme sekäkehosuhteeseemme. Me ihmiset saatamme pitää kehoamme monesti melko itsestäänselvyytenä,vaikka se tekee meidän eteemme todella paljon. Saatamme sivuuttaa monesti kehomme viestit.Kuunteletko sinä kehosi viestejä ja miten puhut itsellesi?Haluaisitko kysyä tai tietää asiasta lisää?
Psykofyysisen fysioterapian 2. lähijaksolla aiheena oli vireystilan säätely ja traumat. Trauma aiheena on minulle jo entuudestaan melko tuttu, koska olen tehnyt opinnäytetyöni liittyen traumoihin ja niiden vaikutuksesta ihmisen kehoon ja mieleen.
Fysioterapeuttimme Lotta aloitti syksyllä 2021 oppimismatkan psykofyysiseen fysioterapiaan. Blogissa hän kertoo koulutuksesta ja sen tuomista ajatuksista ja tuntemuksista.
Meiltä fysioterapeuteilta kysytään säännöllisesti millaisessa asennossa lasten jalkojen pitäisi olla, tulisiko jalkoja tukea ja millaiset kengät lapselle tulisi hankkia. Fysioterapeuttimme Tuija pohtii aihetta alla.
